- Yleiskatsaus
- Tuotteet
- Kipsaus ja lastoitus
- Potilasvalvonta
- Kiinnitys
- Ihon- ja haavanhoito
- Sterilointi ja steriloinninvalvonta
- Kirurgiset ratkaisut
- I.V.-hoito
- Potilaanlämmitys
- Kaikki Tuotteet
- Käyttökohteet ja ratkaisut
- Edistyksellinen haavanhoito
- Dekontaminaatio ja sterilointi
- Hypotermian ehkäisy ja potilaanlämmitys
- Säärihaavojen ja turvotuksen hoito
- Ihon rekolonisaation vähentäminen
- Ihon suojaus
- Lymfedeeman ja kroonisen ödeeman hoito
- Leikkaussaliratkaisut
- Verisuoniyhteyksien tuoteratkaisut
- Leikkausalueen infektioiden ennaltaehkäisy
- PVK-komplikationer
- Kaikki Käyttökohteet ja ratkaisut
- Resurssit
Turvotuksen diagnosointi
-
Yleislääkärin tehtäviin kuuluu jatkuvan lääketieteellisen hoidon tarjoaminen oman yhteisön potilaille. Yleensä potilas tulee ensimmäisenä yleislääkärille tai omalääkärille joko vastaanotolle tai hoitokodissa. Kun turvotusta eli ödeemaa diagnosoidaan ja hoitoa suositellaan, on käytettävä kokonaisvaltaista harkintaa. Tähän kuuluu potilaan esitietoihin perehtyminen ja turvotuksen ja ihon perusteellinen tutkimus. Diagnoosiin saattaa kuulua potilaan ohjaaminen erikoislääkärille tai sairaalaan lisätutkimuksiin tai hoitoon.
Yleislääkäri on osa terveydenhuollon tiimiä, johon voi kuulua haavahoitaja, lymfedeema-asiantuntijoita tai jalkahoitaja. Näiden kanssa tulee pohtia ödeemapotilaan (ja tämän perheen tai hoitohenkilökunnan) hoitovaihtoehtoja. Potilaan osallistaminen ja auttaminen ottamaan vastuuta omasta terveydestään lisää onnistumisen mahdollisuuksia ja hoitosuunnitelman noudattamista.
Alaraajan kokonaisarviointiin sisältyy
-
turvotuksen kesto
(tunteja, päiviä, kuukausia) – akuutin ja kroonisen rajana pidetään usein 72 tuntia
-
turvotuksen levinneisyys ja vakavuus
- yksipuolinen jalan turvotus johtuu yleensä paikallisesta syystä, kuten syvästä laskimotromboosista, laskimoiden vajaatoiminnasta tai lymfedeemasta.
- Molemminpuolisella turvotuksella voi olla paikallinen syy, tai se voi johtua systeemisestä sairaudesta, kuten sydämen vajaatoiminnasta tai munuaisten sairaudesta.
- Yleistynyt turvotus johtuu systeemisestä sairaudesta (tai väärästä ruokavaliosta).
-
Stemmerin testi (jalkojen turvotuksessa)
Terveellä ihmisellä ihoa voi nipistää sormilla poimulle toisen varpaan juuresta. Jos ihoa ei voi nipistää poimulle, tämä on Stemmerin merkki ja merkitsee lymfedeemaa.
-
Muuta huomioitavaa
- Mikä on säären, jalan ja varpaiden väri?
- Tuntuuko iho kylmältä tai kuumalta?
- Onko iho hyvin kosketusherkkä?
- Tuleeko ihoon herkästi mustelmia tai vaurioita?
- Onko suonikohjuja näkyvissä?
- Puuttuuko säärestä karvaa?
- Mikä on varpaankynsien kunto?
- Liikkuuko nilkka hyvin, vai onko liikerata rajoittunut?
- Minkä mallinen raaja on?
- Punoittaako nilkka?
-
Raajan tilavuusmittaus
Raajan tilavuuden ja tilavuuden muutoksen voi mitata eri tavoilla. Voidaan mitata jalan syrjäyttämä vesimäärä tai käyttää perometriaa eli mittausta infrapunavalolla tai mittanauhaa. Mittanauhaa käytettäessä on tärkeää olla johdonmukainen mittausten otossa ja huomioida potilaan raajan asento sekä mittausten lukumäärä ja mittauskohdat.
-
Verisuonitutkimus 5 MHz:n anturilla
Nilkka-olkavarsipainesuhteen (ABPI) mittaus molemmista jaloista ensimmäisellä käynnillä. Tämä suhde kertoo nilkan ja olkavarren systolisen paineen eron ja voidaan mitata verenpainemittarilla ja käsikäyttöisellä Doppler-laitteella
-
Kiputaso
Kysy potilaalta, millaista kipua hänellä on, esimerkiksi
- säärikipu
- kireys
- ihoärsytys
- painon tunne
- lihaskrampit
- jalkojen väsyminen
-
Jos raajassa on haava, tutki se
Noudata TIMES-muistisääntöä: Type of tissue – kudostyyppi
- Infektio
- Moisture/Exudate – kosteus/haavaerite
- Edges of ulcer – haavan reunat
- Surrounding skin – ympäröivä iho.
Lue lisää TIME-konseptista European Wound Management Associationin sivuilta lataamalla yhdistyksen positiopaperi aiheesta Haavapohjan valmistelun käytännöt. -
Potilaan esitiedot
Arvioi potilaan (ja perheen) sairaushistoria. Tarkista:
- Onko potilas loukannut itsensä tai leikattu?
- Onko potilaalla ollut syöpä, ja miten sitä hoidettiin?
- Onko potilaalla suonikohjuja?
- Jos potilaalla on ollut useita infektioita, mikä on ollut niiden toistumistiheys ja millaisista infektioista on kyse (ruusu, follikuliitti tai laskimotulehdus)?
- Onko säärissä tai jaloissa aiempia haavaumia?
- Onko potilaalla diabetes?
- Onko potilaalla jokin sydän- tai verisuonitauti, tulehdussairaus tai munuaissairaus?
- Onko potilaalla allergioita?
- Onko potilaalla korkea tai matala verenpaine?
- Mikä on potilaan painoindeksi?
- Millainen potilaan dieetti on ja mitä tapoja hänellä on: juominen, alkoholin käyttö ja tupakointi?
-
Muut relevantit tekijät
- Ammatti
- Stressi
- Unitottumukset
- Liikkuvuus/liikkumattomuus
-
Gaynorin tarina
Minä olen Gaynor, ja minulla on sekundäärinen lymfedeema rintasyöpähoitojen jäljiltä. Olin kauhuissani ja vihainen siitä, ettei minulle ollut kerrottu tästä riskistä. En ollut koskaan kuullutkaan lymfedeemasta enkä tajunnut, miten joutuisin muuttamaan elintapojani ja miten vähän tietoa oli tarjolla. Kiukustani kasvoi intohimo lisätä tietoisuutta lymfedeemasta ja tukea muita sen kanssa eläviä sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä sekä verkkosivustolla.
Lue lisää
