Kuva, jossa liimaa levitetään tiivisteeseen.

Liimauksen perusteet: johdatus liima- ja teippiliittämisen teknologiaan

Teipeillä ja liimoilla liittäminen

  • Liimoilla liittämisen perusta muodostuu pintamateriaalien, geometrian ja liima-aineiden kemian ymmärtämisestä.

    Perusvaatimus liimoilla tai teipeillä liittämiseen on se, että niillä pystytään liittämään toisiinsa kaksi eri kappaletta ja liitoksen tulee kestää siihen kohdistuva rasitus. Liimoilla ja teipeillä liittäminen ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista miltä sen ensisilmäyksellä voisi kuvitella olevan. Liittämiseen vaikuttaa monet tekijät, joissa tarvitaan usein niin kemian, fysiikan, mekaniikan, reologian, tuotesuunnittelun kuin tekniikankin tuntemusta.

    Liimaliitoksen tarkastelu muodostuu kolmesta pääosa-alueesta, jotka yhdessä muodostavat liima-aineen valinnan ja liittämistekniikan perusteet.

  • Pintamateriaalit

    Pinnan kemiallinen rakenne määrittää, pystyykö liima-aine muodostamaan siihen riittävän kontaktin ja rakentamaan liitoksen. Pintamateriaalin yksilölliset ominaisuudet, kuten pinnan puhtaus ja tekstuuri vaikuttavat myös liima-aineen suorituskykyyn. Pintamateriaalien tarkempi tuntemus auttaa ymmärtämään näitä ja muita materiaalin pintaan liittyviä seikkoja.

  • Liima-aineiden kemiallinen koostumus

    Jokaisen liima-aineen yksilölliset kemialliset ominaisuudet vaikuttavat osaltaan sen soveltuvuuteen tiettyyn käyttötarkoitukseen. Liiman kemialliset ominaisuudet vaikuttavat liiman kykyyn tarttua pintoihin. Erilaiset koostumukset reagoivat eri tavoin myös rasitukseen, esim. kuormitukseen, lämpötilanmuutoksiin tai erilaisiin ympäristöolosuhteisiin.

  • Kappaleiden geometria

    Kappaleiden geometria määrittää myös liitoksen muodon, joka vaikuttaa liitoksen kestävyyteen ja siihen kohdistuvan rasituksen suuntaan ja voimakkuuteen. Liimasauma itsessään reagoi rasitukseen eri tavoin kuin mekaaniset tai lämpöön perustuvat kiinnitysmenetelmät, mutta liimasauman kestävyyteen vaikuttaa myös käytetyt pintamateriaalit ja liima-aineen kemiallinen koostumus.


Eri liima- ja teippityypit

  • Tutustu tarkemmin erilaisiin liima- ja teippityyppeihin ja niiden käyttöön erityyppisissä sovelluksissa ja käyttökohteissa.

    Liimoja käytetään sellaisenaan kahden materiaalin yhteen liittämiseen. Yleisimpiä liimatyyppejä ovat yksi- ja kaksikomponenttiset reaktiiviset liimat, kuumaliimat ja reaktiiviset kuumaliimat sekä liuotin- ja vesipohjaiset liimat.

    Teippi muodostuu kalvosta tai paperista, jonka toiselle tai molemmille puolille on levitetty liimapinta. Yleisimpiä teippityyppejä teollisissa sovelluksissa ovat selkäaineettomat teipit, kaksipuoliset teipit, vaahtoteipit ja uudelleensuljettavat kiinnitysjärjestelmät.

    Tutustu tarkemmin eri liima- ja teippityyppeihin


Kappaleiden kiinnittäminen toisiina liimaliitoksella

  • Lue lisää kestävän liimaliitoksen muodostumiseen vaikuttavista tekijöistä. Liimaliitoksen poikkileikkauskuva.

    Liimaliitoksissa kaksi materiaalia kiinnittyy toisiinsa liiman avulla. Liimaliitoksia voidaan käyttää korvaamaan perinteisiä lämpöön perustuvia tai mekaanisia kiinnitysmenetelmiä, kuten hitsaamista, pultteja, ruuveja tai niittejä, tai niiden lisänä.

    Perusvaatimus liimaliitokselle on, että se kiinnittää kaksi materiaalia yhteen ja kestää liitokseen kohdistuvan rasituksen. Liiman käyttäminen liittämiseen on kuitenkin moniulotteisempi prosessi, jonka onnistuminen riippuu useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.


Liitoksen kestävyys

  • Lue lisää liitoksen lujuuden määrittämisestä käyttökohteessa ilmenevää rasitusta varten. GIF-kuva liimaliitoksesta, jota avataan.

    Liimaliitoksen kestävyys on hyvä selvittää, jotta varmistutaan miten hyvin se kestää aiotussa käyttökohteessa ilmenevää rasitusta.

    Tämä auttaa myös ymmärtämään, miten liima-aine käyttäytyy liitoksessa. Yleisin tapa mitata liitoksen lujuutta on vetää liitos auki väkisin. Liitoksen avaamiseen vaadittavan voiman määrittäminen auttaa arvioimaan, miten kyseinen liima-aine käyttäytyy todellisessa käyttökohteessa.

    Tutustu tarkemmin liimaliitosten kestävyyteen